Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntökysely
-14.10.2014 14:00:00-

Puolangan valtuuston hyväksymä lausunto sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntökyselyyn sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

1. Yleiset säännökset
7. 5 §:ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Ei.
8. 7 §:ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Kyllä.
9. 8 ja 9 §:ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Kyllä.
10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä:
2 §:ssä oleva lain soveltamisala on määriteltävä yksiselitteisesti. Lakiluonnoksen perustelujen mukaan kunnallisella sosiaali- ja terveydenhuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka järjestämisestä ja siihen liittyvästä rahoituksesta vastaa kunnallinen organisaatio, kunta, kuntayhtymä tai muu lakisääteinen kuntien yhteistoimintaorganisaatio. Kaikkea tuota toimintaa ei liene tarkoitus siirtää kunnilta sote-alueiden järjestämisvastuulle. Eihän?
4 §:ään tulee lisätä myös valtion velvollisuus huolehtia kuntien mahdollisuuksista selvitä voimavaravaatimuksista.
5 § 1 momentin alkuosa palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta on hyväksyttävä. Sen sijaan momentin loppuosan sanamuoto kannustaa keskittämään palveluja, sillä kaikkea keskittämistä voidaan perustella jollakin siinä mainitulla kriteerillä.
5 §:n sanamuoto koskee kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Riittävän palvelutason turvaamiseksi on lähipalvelut ja niiden saavutettavuus määriteltävä lakitekstissä tarkemmin.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen
11. 11 §:ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Kyllä.
12. 12 §:ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Ei.
13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1–13)? Kyllä.
14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä:
15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Ei kantaa.   
16. 13 §:ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Kyllä.
17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla.
18. Muita huomioita luvusta 2:
12 §:n alussa oleva sotealueen neuvotteluvelvoite on ulotettava kaikkiin kuntiin. Neuvotteluissa on huomioitava myös muiden kuin keskuskaupunkien edustajien  näkemykset harvaanasuttujen ja syrjäisten alueiden asukkaiden palvelujen turvaamiseksi.

3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen
19. 14 §:ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Ei.
20. V15 §:ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Ei.
21. Muita huomioita luvusta 3:
14 Lakiluonnos ja perustelut ovat osittain ristiriidassa keskenään. Perustelujen mukaan tuottamisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut. Lakiluonnoksessa on osittain tulkinnanvarainen luettelo, jota täydentää maininta ”muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut”.
Lakitekstissä ei ole rajattu pois mahdollisuutta, että 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu kuntayhtymä olisi alueeltaan suppeampi kuin 1 momentissa tarkoitettu tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä.
15 §:ssä tarkoitettu sosiaali- ja terveysalueen oma tuottamisvastuu on rajoitettava vain järjestämispäätöksessä näin tuotettaviksi määriteltyihin tukipalveluihin.

4 luku Hallinto
22. 19 §:n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Kyllä.
23. 23 §:ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Ei.
24. Muita huomioita luvusta 4:
21 §:n 1 momentissa oleva ylimmän toimielimen kokoonpanon suhteellisuusperiaate johtaa siihen, että toimielimen valinta ei tapahdu kuntien valtuustoissa, vaan valinnat suorittavat käytännössä poliittisten puolueiden piirien puheenjohtajat ja piirisihteerit.
23 §:ssä oleva äänimääräleikkuri on liian lievä. 50 %:n äänimäärä asukasluvun mukaan määräytyvästä äänimäärästä antaa yhdelle kunnalle yli 50 % kokouksessa läsnä olevien äänistä. Yhden kunnan äänimäärä tulee rajoittaa enintään 33 prosenttiin kokouksessa läsnä olevien edustajien äänimäärästä.

5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen
25. 28 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Kyllä.
26. 29 §:ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Kyllä.
27. Turvaako 30 § asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Ei.
28. Muita huomioita luvusta 5:
27§:ssä oleva maininta asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ei riitä edes säilyttämään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sillä tasolla kuin ne ovat nykyisin. Näin tapahtuu erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Päätöksenteon etääntyessä asukkaista yhsittäisen asukkaan mahdollisuudet välittömään keskusteluun päätöksentekijöiden kanssa käyvät käytännössä mahdottomiksi.

6 luku Rahoitus
29. 33 §:ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Ei.
30. 34 §:ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Ei.
31. 36 §:ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Kyllä.
32. 37–39 §:ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Ei kantaa.
33. 40–46 §:ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Ei kantaa.
34. Muita huomioita luvusta 6:
33 §:ssä tulee kuntien maksuvelvollisuus sote-alueille määritellä yksiselitteisesti laissa. Päätösvallan antaminen sote-alueille siirtää ajan kuluessa rahoitusvastuuta keskuskaupungeilta syrjäisille ja harvaanasutuille kunnille. Osittain tähänhän kaatui myös Kainuun hallintokokeilun jatkaminen. Palvelut karkaavat syrjäisiltä alueilta, mutta keskuskaupunkien äänin näiden alueiden rahoitusvastuuta kasvatetaan.
34 §:ssä mainittujen vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten mittaaminen ei ole vielä sillä tasolla, että niitä voitaisiin käyttää korvausperusteena. Korvausperusteet tuotantoalueille on määriteltävä laissa.
35 §: Laissa on myös määrättävä, miten vastuu tuotantoalueille kertyvistä ali- ja ylijäämistä jakaantuu. Vastuu ei saa aiheuttaa kunnan kokonaisarahoitusvastuuseen muutosta siitä, miten se 33 §:n mukaan määräytyy. Koska sote-alue päättää tuotantoalueen tuotettavat palvelut ja niistä maksettavan korvauksen, sille on määrättävä myös vastuu tuotantoalueen veloista ja oikeus varoihin.

7 luku Viranomaisvalvonta
35. Huomioita 7 luvun säännöksistä.

8 luku Erinäiset säännökset
36. Huomioita 8 luvun säännöksistä.

Voimaanpanolaki
37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 §:ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? Kyllä.   
38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua?  OYS-erva.
39. 8 §:ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?   Kyllä.
40.  9 §:ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Ei.
41.  11§:ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?  Ei.
42. 12 §:ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä?  Ei.
43. Muita huomioita voimaanpanolaista:
9 §: Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä oleva kuntien ja kuntayhtymien kiinteä omaisuus tulee riittävän pitkällä maksuajalla siirtää tuottajakuntayhtymien omistukseen. Pelkkien kiinteistöjen ja kalusteiden omistukseen perustuvien kuntayhtymien hallinnointi on turhaa.
11 §: Siirtymäajan pituuden on oltava kohtuullisessa suhteessa muutoksen suuruuteen. Tarvittava siirtymäaika voidaan määritellä vasta, kun on laadittu riittävän tarkat laskelmat kuntakohtaisista kustannusmuutoksista.
12 §: Tehtävän laaja-alaisuuden ja kireän aikataulun johdosta myönnettävän muutostuen määrä ei ole riittävä.
   
Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta
44.  Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti?  Kyllä.

Lopuksi
45.  Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida?  
Keskuskaupungit on määrättävä ottamaan väestömääriltään ja ikärakenteiltaan erilaiset kunnat tasapuolisesti mukaan kuntayhtymien perussopimusten ja ennakoivien toimenpiteiden suunnitteluun.
46.  Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa:
Kainuun hallintokokeilun jatkamisen ollessa eduskuntakäsittelyssä perustuslakiasiantuntijat ilmoittivat, että näin suuri kunnan tehtävämäärä voidaan tavallisella lailla siirtää kuntayhtymän hoidettavaksi vain sillä ehdolla, että kaikki alueen kunnat ovat siirrosta yksimielisiä. Tuossa oli kuitenkin kysymys vain jo kahdeksan vuotta jatkuneen kokeilun jatkamisesta. Pitäisikö tässäkin laissa olla määräys, että se tulee noudatettavaksi vain, jos kaikki sote-alueen kunnat ovat asiasta yksimielisiä?
Lakiehdotus jatkaa viime vuosien linjaa palvelujen keskittämisestä käyttäjistä etäännyttämisestä. Juhlapuheiden ja lain esittelytilaisuuksien lupaukset lähipalvelujen säilyttämisestä voidaan toteuttaa vain sisällyttämällä lakiin riittävän yksityiskohtaiset maininnat palvelujen saavutettavuudesta. Päätösvallan jättäminen talouskurimuksessa kamppaileville sote-alueille ja tuotantovastuualueille on varmin tapa keskittää palvelut tuotantovastuualueiden keskuskaupunkeihin etäälle asiakkaista.