Maa järisee Puolangalla maaperän murroskohtien ja maankohoamisen takia
-11.12.2014 15:42:00-

Muutama viikko sitten Puolangalla sattuneen maanjäristyksen mitattiin olevan voimakkuudeltaan tämän vuoden suurin Suomessa. Ainoa laatuaan se ei kuitenkaan ole, vaan Puolangalla on tapahtunut pieniä järistyksiä myös useina edellisvuosina. Niiden tapahtumakeskus on joka kerta sijainnut samalla alueella, Luppoperällä Auholla noin 15 kilometrin päässä kirkonkylältä.
Mikä sitten tekee Auhon alueesta niin järistysherkän? Asiaa valaisi eläkkeellä oleva lehtori Martti Turunen, jolle Puolangan maaperä ja sen tapahtumat ovat olleet kiinnostuksen kohde jo vuosien ajan.
Turunen huomauttaa, että tuntemamme maankuori on kaiken aikaa muutostilassa. Maanjäristykset ovatkin yleisiä etenkin mannerlaattojen reuna-alueilla, joissa laatat saattavat joko törmätä toisiinsa tai työntyä toistensa alle. Näillä alueilla järistykset ovat yleensä kaikkein voimakkaimpia, välillä tuhoisinkin seurauksin.
Puolangalla maanjäristyksissä ei ole kyse täysin samasta asiasta, mutta myös niiden syitä on lähdettävä hakemaan maankuoren liikkeistä.
Martti Turusen käsityksen mukaan Puolangan maanjäristysherkkyys johtuu osaksi ennen kaikkea Oulu - Kuusamo-linjasta. Maankuoren hitaat mutta voimakkaat kivimassojen liikunnot synnyttivät tälle linjalle miljardeja vuosia sitten vuorijonoja. Eri aikoina kehittyneet vuorijonot ovat sivunneet toisiaan niin, että alueella tapahtui huomattavaa maankuoren järkkymistä. Maaperään on tällöin tullut syviä murroksia.
Turusen mukaan myös Auholle syntyi tällöin siirros eli maankuoren heikkouskohta, jossa kallioperä on murtunut ja liikahtanut alkuperäiseltä paikaltaan.
- Kuka tietää, onko siirros vieläkään valmis, vai tapahtuuko liikettä edelleen.
Aiheesta enemmän 10.12. Puolanka-lehdessä.

Laura Heikkinen