Lapin punaiset hanget on väkevä kuvaus pohjoisen naiskirjailijan sielunmaisemasta
-20.1.2015 12:21:00-

Ensimmäisenä huomio naisessa kiinnittyi punaiseen lapintakkiin ja suuriin aurinkolaseihin, jotka kätkivät katseen. Jalassa vilkkuivat keltaiset, selvästi elämää nähneet hai-saappaat, hiuksiin oli kiinnitetty kukkia. Hän oli tulijaa vastassa jo ovella, tarjoili makeisia korista ennen varsinaisen esityksen alkua hoon päälle puhuen.
Yleisön siirtyessä hiljalleen saliin nainen istahti etualalla olevaan keinutuoliin ja loi kiireettä muutaman uuden silmukan tekeillä olevaan keltaiseen neuleeseen. Siemaisi lasista kulauksen viiniä, riisui aurinkolasinsa pöydälle yleisöön silmäyksen luoden. Nojautui eteenpäin keinutuolissaan ja esittäytyi Annikiksi. Ryhtyi kerimään yleisölle auki elämäänsä, joka on ollut täynnä niin valoa kuin varjojakin.
Puolankajärven koulun auditoriossa sunnuntaina esitettyä Topi Mikkolan Lapin punaiset hanget -nimistä 65-vuotisjuhlamonologia kuunnellessaan moni unohti varmasti useammin kuin kerran, ettei yleisön edessä todella puhunut ”lappalainen erakkokosmopoliitti”, Suomen ensimmäinen naiseräkirjailija Annikki Kariniemi - niin vakuuttavasti Mikkola osansa esitti. Lukuisista monologeistaan tunnettu näyttelijä osasi ottaa myös puolankalaisen yleisönsä jo vuosien vankalla kokemuksella Rosa Liksomin vahvan tekstin sekä Jani Mannisen sovituksen ja ohjauksen antaessa tähän tukea.
Näistä lähtökohdista Mikkola tarjosi mielenkiintoisen kuvauksen lappilaisen naiskirjallisuuden uranuurtajasta. Samalla näytelmä kävi läpi Suomen historiaa ennen kaikkea pohjoisen naisnäkökulman ja naisen aseman kautta.  
Lue enemmän 21.1. Puolanka-lehdestä.

Laura Heikkinen