Kolmevuotinen vaivannäkö palkitaan päättäjäislauantaina
-2.6.2017 12:52:00-

Tämä kevät on erityistä aikaa monille nuorille. Ajankohdan erityisyys johtuu saavutetusta päämäärästä, tai oikeastaan välietapista, sekä ansaitusta tutkintotodistuksesta.
Valmistuvat tietävät, että tavoitteeseen pääseminen on vaatinut ponnisteluja. Kaikki eivät ole onnistuneet ponnisteluissaan, ainakaan ensi yrittämällä.
Toiset ovat joutuneet ponnistelemaan enemmän kuin toiset. Toisten polku on ollut tasaisempi kuin toisten. Toiset ovat tehneet tutkimusmatkoja itseensä enemmän kuin toiset.
Anni Karhu yhtyy Gaudeamus Igiturin sanoihin lauantaina. Hänelle ylioppilaslakki on työvoitto.
Lukioon lähtö oli Annille selvä asia. Hän pohti, että isompaankin lukioon, vaikka Kajaaniin tai Ouluun, voisi mennä - keskiarvosta se ei olisi ollut kiinni.
Anni jäi Puolangalle, tuttuihin ympyröihin. Elämällä on kuitenkin tapana järjestää käänteitä - Annille se järjesti tilaisuuden opiskella isommassa lukiossa Tuusulassa, jossa asui hänen silloinen poikaystävänsä.
- Sain mukavaa tuntumaa siitä, millaista on opiskella isossa lukiossa, jossa samalla kurssilla saattaa olla huimat 40 opiskelijaa. Tuusulan lukiossa opiskelijoita on muutamia satoja ja siellä luokaton opiskelu tuli esille paremmin, sillä oikeastaan jokaisella tunnilla oli eri porukka, toisen lukuvuoden Tuusulassa opiskellut Anni vertaa. 
Anni oli valinnut kursseja lähinnä kiinnostuksensa mukaan, ja kirjoitti äidinkielen, pitkän ruotsin, lyhyen englannin, maantieteen ja terveystieteen.
- Painotin lukemisen ruotsiin ja maantieteeseen, koska ne tarvitsivat eniten lukemista. Kirjoitin ruotsin kahdesti, sillä syksyllä se ei mennyt läpi. Maantieteen lukemisen aloitin heti joululoman jälkeen. Tein lukusuunnitelman, jota noudatin samalla, kun suorittelin rästikursseja nettilukiossa.
Suunnitelma oli toimiva.
- Kirjoitin keskivertopaperit, ja vaikka laudatureita ei tullut, olen enemmän kuin tyytyväinen, koska lakin saaminen ei todellakaan ollut varmaa ennen päivää 18.5.2017. Syksyllä varmaan kukaan ei uskonut, että minäkin painan lakin päähäni keväällä. Viimeiset kolme vuotta todistavat sen, että kun jotain haluaa tarpeeksi paljon, sen voi saada.
Ammatinvalintakysymys on Anni Karhulla vielä vähän avoinna. Hän aikoo joka tapauksessa keskittyä täysillä bodyfitness-harrastukseensa.
- Kisalavalle olisi tarkoitus nousta parin vuoden sisällä, Anni kaavailee.
Lue enemmän 31.5. Puolanka-lehdestä.

Maria Kyllönen, kuva Sinna Karvonen