Mirja Palon shar pei on vaatinut jämäkkää koulutusta
-8.11.2018 18:00:00-

Hieman syrjässä olevan omakotitalon portilla haukkuu jykevä-ääninen, jämäkkä koira. Tiedän sen olevan kiltti, joten astun portista sisään koiran omistajan seistessä sen takana. Lulu on neljävuotias shar pei -mix. Shar peilta näyttävän ja sen luonteen omaavan Lulun isän suvussa on myös hieman labradorinnoutajaa.
Shar peilla ei yleensä ole miellyttämisenhalua, kuten ei Lulullakaan. Lulu on yhden ihmisen koira, ja se on leimautunut tiiviisti emäntäänsä.
- Kasvattajat olivat ensin huolissaan siitä, miten minä osaan sitä kouluttaa. Nauroin, että tällä koiralla on ihan yhtä vahvaluonteinen emäntäkin.
Mirja kuvailee Lulua persoonalliseksi koiraksi. Vieraita, erityisesti miehiä, kohtaan se voi käyttäytyä alkuun epäluuloisesti.
- Jostain luin, että tällainenkin piirre voi periytyä geeneissä. Lulu on ollut miehiä kohtaan alusta asti tällainen, eikä sille ole sattunut aiemmin mitään erityistä miesten kanssa, Mirja pohtii.
Lenkkeilyn opettamisen Mirja koki hieman haastavaksi ja koiran kouluttamisessa myös vaikeimmaksi asiak­si. Ohikulkevat pyöräilijät olisivat kiinnostaneet lenkkipolulla Lulua enemmän kuin Mirjan vierellä kulkeminen. Nyt syksyllä tuli hieman takapakkia aiemmin opittuun, sillä Lulu on meinannut vähän innostua vastaantulijoiden suhteen.
Helposti tottelevia villakoiria aiemmin taluttaneelle Mirjalle Lulun voimakkuuskin tuli yllätyksenä.
- Sehän alkuun nakkasi muorin eräänkin kerran pitkin pituuttaan, kun lähti jonkun perään. Ei se kyllä enää vedä, ja kun koiralle on tullut ikää, niin se oppii paremmin, eikä ole enää niin innokas.
Rivien välistä voi lukea, että shar pei ei ehkä ole oikea rotu sellaiselle, jolla ei ole aikaa panostaa sen koulutukseen tai jolla ei ole aikaa liikkua sen kanssa. Mirjakin myöntää tämän.
Lulun kouluttamisessa helpointa on ollut sen opettaminen ulos tarpeilleen. Se osaa myös peruskäskyt kuten istumisen ja tassunantamisen. Lulu suostuu tekemään ne kuitenkin vain namupalan kanssa.
- Siinä näkee sen luonteen, Mirja naurahtaa.
Lue enemmän 7.11. Puolanka-lehdessä.

Marika Sutinen