Johan Pettersson - Puolangan ensimmäinen pappi
-5.1.2005 12:13:23-

Ilmestynyt Puolanka-lehdessä 19.11.1997.
Sukutausta ja opintie
Puolangan ensimmäisen papin Johan Petterssonin juuret ovat Siikajoen törmällä. Hänen isänsä Pietari Olavinpoika (1699-1778) oli maanviljelijä, Siikajoen Revonlahteen kuuluneen Kaparilan eli Kaparin kruunutilan isäntä, äiti oli Ingrid (Inkeri) Henrikintytär (1702-1772). Ennen Kaparilaan muuttoa aviopari asui samassa kylässä Hentilän talossa.
Johan Pettersson syntyi suuren sisarusparven kuopuksena 10.7.1747. Talonpoikaisesta sukutaustastaan huolimatta poika pantiin Oulun triviaalikouluun, josta hän matkusti Turun akatemiaan taskussaan Oulun koulun rehtorin Elias Lehmanin lämminhenkinen suositus 24.9.1769:
“Herra Rector Magnificus, Suuri Mesenaatti! Nuorukainen, jonka tämä hänen opistaan ja käytöksestään annettu todistus mukanaan näet lähestyvän kynnystäsi, Suuri Mesenaatti, on erään siikajokelaisen maanviljelijän poika, nimeltään Johannes Petri Pettersson. Älynlahjoiltaan tämä nuorukainen ei ole jumalallisen loistava, mutta hän on erinomaisella uutteruudella ja harrastuksella perehtynyt koulussa luettuihin oppiaineisiin, minkä vuoksi uskon hänen menestyksellä voivan seurata akateemisia luentoja.” Edelleen todistuksessa luonnehditaan Johania sävyisäksi ja nöyrämieliseksi “kuten hänen kasvoistaankin näkyy” sekä olevan hyvillä ominaisuuksilla kaunistetun.
Johan otettiin Turun akatemian kirjoihin 8.11.1769. Hänestä tuli alkaja suvulle Pettersson, joka suosituskirjeessä ensimmäistä kertaa oli käytössä. Oli harvinaista että poika otti isänsä patronyymin sukunimekseen. Oppinut sääty varusti sukunimensä yleisesti latinalaisella -us tai kreikkalaisella -ander johtimella.

Puolangan ensimmäinen pappi
Johan Pettersson vihittiin papiksi 3.4.1776. Hänet määrättiin Muhoksen kappalaisen apulaiseksi. Siellä hän avioitui Muhoksen kirkkoherra Israel Aejmelaeuksen tyttären Beata Christinan kanssa 29.6.1780. Näin Johan Pettersson liittyi erääseen Pohjanmaan pappisylimystön huomatuimpaan sukuun.
Johanin virkaura eteni siten, että seuraavaksi hänet nimitettiin vasta perustetun Hyrynsalmen emäseurakuntaan kuuluvan Puolangan kappelin ensimmäiseen kappalaisen virkaan 31.12.1788. Muutto Puolangalle tapahtui 7.3.1789.
Puolangan ensimmäisen papin työpäivät olivat kiireisiä. Pappila oli suurinpiirtein valmis v. 1789, mutta kirkkoa vielä rakennettiin 1790-luvun alussa. Pitkät, työntäyteiset kinkeri- ja virkamatkat täyttivät kappeliseurakunnan papin elämän.

Papin perhe
Perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Vanhin poika Johan (1780-1860) pysyi ensimmäisessä vakinaisessa virassaan Sotkamon kappalaisena kuolemaansa asti. Johanin vaimo oli Hyrynsalmen kirkkoherran Johan Snellmanin tytär Fredrika Sofia. Pappispojista keskimmäinen Isak (1782-1808) kuoli jo ennen isäänsä ensimmäisessä virkapaikassaan Rantsilassa 26 vuoden ikäisenä. Seuraava poika Kristian kuoli (1787-1808) kuoli nuorena. Rafaelista (1787-1845) tuli Muhoksen piirin nimismies ja hän avioitui Paltamon kirkkoherran tyttären Brita Lesceliuksen kanssa.
Seuraavasta pojasta Israel Reinholdista (1792-1846) tuli myöskin pappi. Hän kuoli Hailuodon kappalaisena. Puoliso oli Kruunupyyn kappalaisen Anders Ehrströmin tytär Johanna Gustava. Seuraava poika Axel (1794-1808) kuoli poikasena, tytär Margareetta (1797-?) kuoli Ruotsissa ja kuopus Beata (1797-?) avioitui Ruotsin Peräpohjolan läänin maanmittarin Johan Widellin kanssa v. 1825.

Suvun tunnettuja jäseniä
Mainittakoon tässä Johan Petterssonin jälkeläisistä se, että monet heistä ovat valinneet pappisuran tai muuten virkamiehinä, taiteilijoina ja korkeissa luottamustoimissa ovat toimineet kansallisestikin merkittävissä asemissa. Vanhimman pojan Johanin pojasta Gustaf Reinholdista tuli Nivalan kirkkoherra. Hänen tyttärensä Lydia oli kirjailija Kersti Bergrothin äiti. Kersti Bergroth (1886-1976) oli monipuolinen kirjailija, jonka tyttökirjoja (mm. kirjailijanimellä Mary Marck) vieläkin nuoret lukevat (mm. Eeva-sarja, Minnan syyslukukausi, Luokan merkkihenkilöitä).
Kersti Bergroth kertoo miten tasavallan presidenttipari Kyösti ja Kaisa Kallio kutsui hänet lounaalle linnaan. “Molemmat kertoivat sydämellisesti ajasta, jolloin isoisäni oli Nivalan rovastina. Rouva Kallio oli muistona säilyttänyt isoäitini antaman lääkepullon. Mutta se mikä erityisesti kosketti minua oli, kun presidentti sanoi isoisästäni: Seurakunta jumaloi häntä.”
Nivalan rovastin pojista Gustaf otti sukunimekseen Arokallio. Hänestä tuli valtiopäivillä pappissäädyn tunnettu vaikuttaja, jonka sydäntä lähellä oli Karjalan seurakuntien asiat. Hän oli Kurkijoella kappalaisena ja kirkkoherrana 51 vuotta.
Israel Reinholdin nuorin poika Erik Viktor oli myös pappissäädyn jäsen valtiopäivillä. Hän oli sotarovasti ja julkaisi kolme kirjaa sekä suomensi ensimmäisenä Alexandre Dumasín teoksia.
Suvun kantaisä Johan Pettersson toimi pappina Puolangalla vuoteen 1805, jolloin hän muutti Hailuodon kirkkoherraksi. Tässä virassa hän kuoli 9.5.1809. Samaan aikaan kun Suomi siirtyi Ruotsin kruunulta Venäjän tsaarin valtikan alle Puolangan seurakunnan ensimmäinen pappi laski kylvövakkansa ja korjattiin isiensä luo.


Lähteet
Koskinen, Y.S., Pettersson-Kapari-Arokallio. Erään pappissuvun vaiheista. Esitelmä Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa 10.2.1976.
Suomela, J.L., Hailuodon seurakunnassa toimineita pappeja. Hailuoto III. Oulu 1979.
Suomen kirjailijat 1909-1916. SKS. Tampere 1993.



Toivo Hyyryläinen