Kukkulan talon mielenkiintoinen historia
-12.1.2005 10:07:19-

Ilmestynyt Puolanka-lehdessä 17.9.1997.

Puolangan Taiteiden Yötä vietettiin elokuussa. Tapahtuman yhtenä osana oli mielenkiintoinen Kukkulan talon esittely, jonka piti talossa pitkään lomiaan viettänyt Olavi Aspinjaakko, talon rakentajan Jaakko Asp nuoremman pojanpoika. Kukkula-talon siirtyy lokakuun alusta Puolangan kunnan omistukseen. Talon ostamista oli esittänyt Kotiseutuyhdistys, jonka mukaan talo kuuluu perinteiseen Puolangan kyläraittiin. Ohessa Olavi Aspinjaakon kertomus talon ja siinä asuneiden ihmisten vaiheista.

Puolankalaisille on varmaan tuttu nimi Isa Asp, joka oli osan elämästään puolankalainen. Hänestä tuli maamme ensimmäinen suomenkielinen naislyyrikko, vaikka hän kuoli jo 19-vuotiaana. Kukkula on Isa Aspin veljen Jaakko Aspin talo. Isa Asp ei tosin ehtinyt nähdä tätä taloa, sillä hän kuoli vajaat 30 vuotta ennen tämän rakentamista, mikä tapahtui vuonna 1899.

Kukkulan talon historiaa kerrottaessa kannattaa kiinnittää huomio kahteen seikkaan: talon ihmisiin ja elämään sekä talon rakennuksiin. Tässä esittelyssä keskityn kertomaan pääasiassa talon ihmisistä ja elämästä.

Talon rakennutti Jaakko Asp, jonka nimen perään on syytä liittää sana nuorempi, sillä hänen isänsä oli nimeltään myös Jaakko Asp. Tästä Jaakko Asp vanhemmasta, siis Isan isästä, on Puolangalla syytä mainita, että hän nuoruuden ammatiltaan oli tehtaankirjuri eli kirjanpitäjä usealla Kainuun rautaruukilla. Hän osti vuonna 1870 Puolangalta Parolan talon ja tuli valituksi Puolangan kunnankirjuriksi. Sitä virkaa hän hoiti 20 vuoden ajan ja vaikutti samalla monissa muissakin kunnan asioissa kuolemaansa eli vuoteen 1897 saakka. Hänen, Kainuun Aspien kantaisän, leposija on sukuhaudassamme Huosiusniemessä.

Jaakko Asp nuorempi oli 11-lapsisesta sisarusparvesta neljäs. Hänen, Parolan talon nuoren miehen, vaiheisiin sisältyi mm. sotilasuraa Oulun Tarkk´ampujapataljoonassa vääpelinä. Puolangalla hänet muistetaan - nimellä Aspin Jakke - ensisijassa Puolangan ensimmäisenä postinhoitajana vuodesta 1887 alkaen. Postiasema sijaitsi Aspin kotona, aluksi tässä Kukkulan mäen naapurissa olleessa Huvilan talossa, jonka paikalla ovat nyt Asunto Oy Koivulehdon rakennukset. Jaakko Asp asui Huvilassa ensin vuokralaisena, kunnes vuonna 1890 hän osti Huvilan. Vuonna 1899 hän sitten rakennutti tämän Kukkulan talon, johon myös postiasema siirtyi. Kiiskilästä lohkottu tila käsitti runsaan hehtaarin ulottuen Puolankajärven rantaan ja sisältäen myös länsipuolella nyt olevan päiväkoti Menninkäisen alueen.

Jaakko avioitui Puolangan talon tyttären Stina Torvisen kanssa, joka sitten paremmin tunnettiin Aspin tai Kukkulan Kirstinä, kun kutsumanimi muuttui Stinasta Kristiinaksi ja Kirstiksi. Heille syntyi viisi lasta: neljä poikaa ja yksi tytär. Pojista kaksi kuoli alle 10-vuotiaana.
Aikuiseksi varttuneista vanhempi, Einar, muutti Helsinkiin päätettyään koulunkäynnin Oulussa , luoden uransa Hankkijan palveluksessa. Hänen perheeseensä syntyi kaksi poikaa, joista vanhempi - Eino Asp - elää 76-vuotiaana evp-upseerina Helsingissä.
Jaakon ja Stinan nuorempi poika, Vilhelm, päätyi sotilasuralle suomentaen sukunimen Aspinjaakoksi. Minä - Olavi Aspinjaakko - olen Vilhelmin, kutsumanimeltään Villen, ainoa lapsi.
Jaakon ja Stinan tytär Mimmi liittyy Kukkulan talon virkahistoriaan siten, että hänestä tuli isänsä jälkeen postinhoitaja vuosiksi 1916-20, jolloin hän kuoli vasta 27-vuotiaana. Tuolloin postiasema siirtyi Kukkulasta Onnelan taloon.

Isoisäni Jaakko Asp oli toiminut jo viime vuosisadan lopulla kunnan lainamakasiinin hoitajana. Kun tavallaan lainamakasiinin seuraaja, Puolangan kunnan Säästöpankki oli vuonna 1904 saatu perustetuksi, hänet valittiin pankin isännistön puheenjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1923 saakka. Tuolloin hän siirtyi pankin kamreeriksi, jossa virassa hänen harteillaan oli johtaa pankki ensimmäisen maailmansodan aiheuttamista vaikeuksista selville vesille. Pankin toimitalona oli ajoittain myös Kukkula. Tästä kertoo mm. vuodelta 1923 oleva valokuva, jossa näkyy talon virkaoven yläpuolella kilpi ”Puolangan kunnan Säästöpankki”. Kukkulan isäntä oli pankin kamreerina kuolemaansa eli vuoteen 1932 saakka.

Edellä mainittujen virkojen ohella isoisäni hoiti useita muita toimia. Hän oli 1900-luvun alussa tiemestari, vuosina 1917-20 kirkon isäntä vastaten nykyistä talouspäällikköä, vuonna 1918 kirkonkylän suojeluskunnan päällikkö oltuaan sen perustamisen yhtenä puuhamiehenä ja 1920-luvulla metsäkasööri. Hän joutui myös moniin luottamustehtäviin, joista mainittakoon vuonna 1890 kirkon rakennustoimikunnan jäsenyys, vuonna 1895 kirkonkylän kansakoulun rakentamisen johtaminen ja vuonna 1899 kunnan lainakirjaston ensimmäisen johtokunnan jäsenyys. Kunnallishallinnossa hän toimi vuosisadan vaihteen molemmin puolin ainakin neljässä erityislautakunnassa.

Vuosisadan vaihteen aikaisia olotiloja kuvitellen kaikkien isoisäni virkojen, toimien ja luottamustehtävien hoitaminen edellytti ”toimistotiloja” hänen kodissaan. Käsitykseni on, että Kukkulassa koillinen kamari oli tuo virkahuone ja sen ulko-ovi oli siihen kamariin liittyvä kuistin ovi. Pirtin ovi kuisteineen tarvittiin perheen käyttöön.

Vuonna 1932 Kukkulan virkatalon rooli päättyi ja talo jäi vain asuinkäyttöön. Isoäitini Stina eli Kirsti eli tässä talossa leskenä kuolemaansa, vuoteen 1949 saakka. Tähän jaksoon sattuvat viime sotiemme vuodet, joista muistona on lentopommin sirpaleiden reikiä rakennusten Ouluntien puoleisissa seinissä. Talvisodan ajalta säilyneet isoäitini kirjeet kertovat mm. talon ohi vaeltavista Suomussalmen ja muiden itäisten kuntien pakolaisista; sana evakko ei ollut vielä silloin käytössä.

Vuosina 1949-56 Kukkulan talo oli osan aikaan tyhjillään ja osan aikaa vuokralla. Mm. vuosina 1949-51 talossa asuivat Veikko ja Annikki Kyllönen. Tuolloin Kukkulassa syntyivät heidän lapsensa Anna-Liisa ja Tuomo.

Vuonna 1957 isäni Ville peruskorjautti talon, jonka jälkeen vanhempani muuttivat Keski-Suomesta Puolangalle asuen talossa vuoteen 1968, jolloin äitini Effi Aspinjaakko kuoli. Kukkulan Effin sen aikaiset kyläläiset tunsivat mm. yhdistyselämästä, erityisesti Mannerheimin lastensuojeluliiton Puolangan osaston puheenjohtajana. Hän oli myös innokas ryijyjen kutoja, josta esimerkkinä mainitsen hänen ryijynsä seurakuntasalin seinällä.

Vuonna 1968 äitini kuoltua isäni muutti minua lähemmäksi Etelä-Suomeen ja Kukkula jäi vapaa-ajan asunnoksi. Vuonna 1974 isäni kuoli. Siitä alkaen Kukkulan tilan hoito on ollut minun huolenani. Puuhat ovat tietysti rajoittuneet kesäaikoihin vuoteen 1986 saakka upseeriammattini sallimiin loma-aikoihin ja sen jälkeen vähän pitempiin kesiin täällä.

Paineet kunnan taholta Kukkulan talon suuntaan johtivat vuonna 1986 päiväkoti Menninkäisen määräalan vuokraamiseen ja vuonna 1988 sen myyntiin kunnalle. Toisaalta talon rakennusten huononeva kunto on johtanut siihen, että tilan rantapuoliskolle on rakennettu vuodesta 1995 alkaen uusi asuinrakennus, jota kutsumme Rantakukkulaksi. Sen myötä tilan vanhojen rakennusten palsta ja nyt heinäkuussa tehdyllä kaupalla myös jäljellä olevat kaksi rakennusta, joiden purkamista ehdittiin jo valmistella, ovat siirtymässä kunnan hallintaan alkavana syksynä 1.10. Niinpä rakennukset ovat jo nyt irtaimistosta tyhjillään.

Talon rakennukset
Kukkulan talossa harjoitettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ajan olosuhteiden mukaan tietysti kotitarve-maataloutta, mikä merkitsi ainakin yhtä hevosta ja muutamaa lehmää. Niinpä tämä näkyi talon rakennuksissa.

Talon pihapiirissä on ollut alunperin viisi rakennusta, joista jäljellä on asuinrakennus ja ns. pikku aitta. Aikojen kuluessa on poistettu kolme. Näitä ovat olleet ns. iso aitta pihapiirin itäsivulla; se purettiin viime vuoden syksyllä ja rakennettiin uudestaan Rantakukkulan alueelle nyt kesäkuussa. Pihapiirin pohjoissivulla sijainnut sauna-tallirakennus jouduttiin purkamaan vuonna 1978 Ouluntien levennystoimituksen pakottamana. Ja pihapiirin länsisivulla pikku aitan pohjoispuolella sijainnut lato-navettarakennus on purettu jo 1940-luvulla. Olennaista siis on se, että talon piha on ollut joka sivultaan suljettu. Liittymä pihalle on sijainnut Ouluntiellä em. sauna-tallirakennuksen länsipuolitse.


Kuvat:
Marko Karvonen

Olavi Aspinjaakko


Notice: Undefined variable: PHP_SELF in /home/apache/htdocs/index.php(550) : eval()'d code on line 64

Lisää kuvia uutisesta