Kuvia Isa Aspin elämästä
-23.2.2005 14:41:07-

Ilmestynyt Puolanka-lehdessä 11.4.2001.

Viime vuosina erityisesti Kainuussa herännyt kiinnostus Isa Aspin lyhyeksi jääneeseen elämään ja hänen tuotantoonsa ei ole uutta. Nuoren tytön elämänkerta on kiinnostanut kirjoittajia ja tutkijoita jo aikaisemmin. Vain pari vuotta Isan kuoleman jälkeen kirjoitti runoilija J.H. Erkko hänen elämänkertansa ja Helmi Setälä kirjoitti vuonna 1912 “Nuoren pohjalaisen runoilijaneidon elämäntarinan”. Monet muutkin kirjallisuuden tutkijat ovat tehneet selväksi mistä Isa tuli ja mitä hän teki. Hänen lyhyt elämänsä innoitti Jaakko Terenttilän kirjoittamaan romaanin Rauhaton ja vaahtopää vuonna 1951. Merkittävää on, että Jyväskylän yliopistossa löytyy Isa Aspin patsas. Ei liene kovin tavallista, että nuoren naisen patsas on päässyt näin arvokkaaseen paikkaan. Tekee mieleni verrata Isa Aspia Minna Canthiin, joka ehti käyttää kirjalliseen tuotantoonsa vuosikymmeniä enemmän.
Pääsy Jyväskylän seminaariin oli varmasti tärkein syy siihen, että Isa Aspista tuli ensimmäinen suomalainen naisrunoilija. Ensimmäisten runojen syntyminen vain 12-vuotiaan Raahen koululaisen kynästä tuskin olisivat nostaneet Isan runoja historiaan, kuten ei oman perheen ja kotipaikkakunnan pappilan väen ylistäminen. Siihen aikaan runon päätyminen julkisuuteen oli jo tapahtuma, mutta lasten lehtiin päätyneet runot tuskin olisivat tehneet puolankalaistytöstä maankuulua. Sen tekivät vasta hänen seminaari aikaiset kirjoituksensa ja niiden sen ajan kirjallisissa piireissä herättämä kiinnostus. Kun suomenkieliset runot tulivat julkisuuteen seminaarissa virinneen suomalaisuusaatteen kuohunnassa oli selvää, että Isa nimettiin ensimmäiseksi suomalaiseksi naisrunoilijaksi.
Samaan aikaan kun Jaakko Terenttilä kirjoitti Isa Aspin elämästä kertovan romaanin oululainen Erkki Hyytinen kokosi teostaan “Isa Aspin elämä ja valitut runot” (1983). Puolankalaisten kiinnostusta Isa Aspin elämään selvittää se, että kunnankirjurina Parolassa asuneen Jaakko Aspin ja hänen vaimonsa utajärveläisen Briita Liisa Puhakan jälkipolvea, siis Isa Aspin sukulaisia löytyy Puolangalta runsaasti. Viime vuosina virinneessä Isa Asp patsastoimikunnassakin heitä on useita. Hanketta vauhditetaan pääsiäissunnuntaina Puolangan Paljakassa esitettävällä Vaalan veneheiton kyläoopperalla “Runon lintu ja liekki”. Ritva Hakkaraisen kirjoittaman teoksen lisäksi pääsee samalla tutustumaan Isa Aspin elämään “Rauhaton ja vaahtopää” romaanin avulla. Teoksen näköispainoksen on toteuttanut suomussalmelainen Myllylahti Oy:n kirjapaino.
Puolangalle pystytettävän Isa Aspin patsaan paljastustilaisuus on tarkoitus järjestää Isan kuoleman 130-vuotispäivänä 12.11. 2002. Silloin varmaan jo tiedetään millaisia ovat eversti Olavi Aspinjaakon vanhan Kukkulan talon ullakolta löytämät todennäköisesti Isa Aspin kirjoittamat runot. Ehkäpä joku niistä saa silloin ensiesityksenkin.

Oili Taipale