Puolangan postikonttori toiminut monissa paikoissa
-9.3.2005 11:24:27-

Ilmestynyt Puolanka-lehdessä 14.3.2001.

Vuonna 1881 lupautui vt. kirkkoherra Kondrad Melartin toimimaan postinhoitajana pappilassa. Hän hoiti postia kuusi vuotta. Sitten postihallituksen kiertokirjeellä 15/1887 ilmoitettiin keisarillisen senaatin päätöksestä perustaa Oulun postikonttorin alainen Puolango-niminen postiasema 1. 8. 1887 lukien. Ensimmäisenä postinhoitajana toimni Jaakko Jaakonpoika Asp. Hän hoiti postin lisäksi muun muassa lainamakasiinin ja Puolangan Säästöpankin hoitajan tehtävät.
Postin toimitilat olivat postinhoitaja Aspin kodissa ensin Huvilassa nahkuri Valtasen talossa, myöhemmin Kukkulassa, joka oli Aspin oma talo. Uusi postinkuljetus aloitettiin samanaikaisesti postiaseman perustamisen kanssa. Postia kuljetettiin tarkan aikataulun mukaisesti. Se lähti Oulusta maanantaina, oli tiistaina Puolangalla ja Kajaanissa keskiviikkona. Paluumatka Kajaanista alkoi torstaina, Puolangalle posti saapui perjantaina ja takaisin Ouluun lauantaina.
Vuoden 1894 alusta postiaseman nimi Puolango muutettiin nimeksi Puolanka ja postiasema siirrettiin Kajaanin postikonttorin alaisuuteen. Maalaiskirjeenkantolinja nro 840 Aittokylä - Joukokylä ja ym. kylät - Puolanka perustettiin 1. 8. 1904. Puolangan 2:n luokan postitoimitus muutettiin 1:n luokan postitoimitukseksi 1. 3. 1908 lukien.
Postinhoitaja hoiti tehtäviään virkavastuulla. Posti valvoi työntekijöitään, joita se ryhtyi kouluttamaan. Postin tehtävät siirtyivät 29. 12. 1916 Jaakko Aspilta hänen tyttärelleen Mimmi Kristiina Aspille, joka oli suorittanut Helsingissä 1914 postivirkamiestutkinnon. Hän ei ehtinyt hoitaa postia kuin vajaat neljä vuotta, sillä hän kuoli 1920 vain 27-vuotiaana.
Mimmi Aspin jälkeen postikonttorin hoitajana toimi Aino Margaretta Broms seuraavat neljä vuotta. Tuolloin konttori sijaitsi Onnelassa Matti Hiltusen talossa 1. 1. 1923 saakka, jolloin posti siirtyi Rauhalaan, Antti Halosen omistamaan taloon. Siellä postia hoiti Ilmari Kiannon sisar Saimi Maria Kosonen vuodesta 1924 vuoteen 1935. Hänen jälkeensä hoitajaksi tuli Frederika Rannikko kahden vuoden ajaksi. Rannikon jälkeen virkaan tuli Hilda Johanna Lehtiö ajalle 1937 - 43. Rauhalasta posti muutettiin vuoden 1943 alusta rakennusmestari Pekka Salmen postia varten rakentamaan taloon Päivölään, jossa postinhoitajan uran aloitti Anni Katri Keränen. Päivölässä oli toimistotilaa kahdessa huoneessa yhteensä 35 neliön verran. Sen ajan tavan mukaan asiakkaita palveltiin asiakastilan seinässä olevasta luukusta. Päivölässä oli myös 44 neliön suuruinen toimistonhoitajan asunto. Jatkosodan loppuvaiheessa Puolangan posti evakuoitiin Peltosalmelle ajaksi 16. 9. 1944 - 6. 10. 1944. Siellä se palveli ensisijaisesti puolankalaisia evakkolaisia.
Postimäärien lisääntyessä Päivölän tilat kävivät ahtaiksi. Postin toimitilat nykyaikaistuivat, kun postikonttori muutti 11. 1. 1953 Puolangan Osuuskassan uuteen kiinteistöön. Sille tuli toimitilaa yhteensä 75 neliön verran. Siellä oli avoin asiakastiski ja erilliset tilat toimistonhoitajalle ja postinkäsittelylle. Vuoden 1963 alussa posti siirtyi Jaakko Kanniaisen liiketaloon, jossa se toimi vuoteen 1993. Puolangan posti muutti Puolangan Säästöpankin entisiin tiloihin, joissa se toimi 9. 3. 2001 saakka.

Postitoimisto muuttui konttoriksi
Jo niinkin varhain kuin 24. 5. 1886 oli hyväksytty asetus postisäästöpankin perustamisesta. Alusta alkaen PSP on toiminut postitoimipaikkaverkoston kautta. Alkuun ihmiset saivat lapsilisänsä, kansaneläkkeensä ja palkkansa postin kautta. Radiolupien ja puhelinlaskujen sekä muidenkin laskujen perintä hoidettiin postin kautta. Pankkipalvelujen lisäksi posti kehitti ja lisäsi muita palvelujaan. Sähkösanomaliikenne aloitettiin 1. 2. 1947 ja Puolangan postitoimisto muutettiin posti- ja lennätintoimistoksi. Postitoimisto muutettiin 1. 3. 1978 postikonttoriksi ja samalla muodostettiin Puolangan postialue, johon kuului Puolangan kunta kokonaisuudessaan. Sen hallinnollisena ylitoimipaikkana oli Puolangan postikonttori, jonka alaisuudessa toimivat Joukokylän, Kotilan, Lylykylän, Puokiovaaran, Suolijärven, Törmänmäen ja Väyrylän kylän postiasemat I sekä Kanervan, Neulikon, Pirttijoen, Pyssyvaaran ja Tulijärven postiasemat II. Katri Keräsen jäätyä 35-vuotisen virkauran jälkeen eläkkeelle 1978 postikonttorin hoitajan tehtäviä hoiti Eeva Lehtonen 1978 - 81 ja Juha Veli Antero Taskinen 1981 - 85. Hänen jälkeensä postinhoitajana oli jälleen Eeva Lehtonen vuoteen 1993. Lehtosen aikana Puolangan posti oli merkittävä työllistäjä Puolangalla.
12. 6. 1986 otettiin pankkipäätteet asiakaspalvelussa varsinaisesti käyttöön ja tällöin siirryttiin postipankin asioiden hoidossa nykyaikaan.
Kun Puolangan posti muutti Puolangan Säästöpankin entisiin tiloihin, konttorin- ja pankinjohtajana aloitti Reijo Moilanen, joka johti toimistoa Leonian lakkauttamiseen eli syksyyn 2000 saakka.

Kuntalaiset kirjelmöivät tarkastajalle
Nopeampia postiyhteyksiä Puolangalle ruvettiin vaatimaan vuoden 1920 alussa, jolloin kirkkoherra, kunnan luottamushenkilöt ja kauppiaat allekirjoittivat Kuopion postintarkastajalle osoitetun kirjelmän huonoista postiyhteyksistä. Kirjelmän mukaan postiyhteydet olivat niin heikot, että tiistaina Puolangalta lähetetty posti oli keskiviikkona Kiehimässä, josta se vasta lauantaina pääsi jatkamaan matkaa Kajaaniin. He vaativat tämän räikeän epäkohdan poistamista sillä, että Melalahdesta tuleva postinkuljettaja odottaa Kiehimässä Puolangalta saapuvan postinkuljetuksen.
Jo niinkin varhain kuin 1. 1. 1920 aloitti toimintansa Puolangan ensimmäinen postipysäkki Kotila. Se sijaitsi Tulijärven Kalliossa. Postinkulku selvästi parani, kun kesällä 1924 alkoi liikennöidä ensimmäinen postilinja-auto linjalla Kontiomäki - Puolanka. Linja-autovuorojen lisääntymisen myötä postipysäkkejä perustettiin Kotilan jälkeen Puokiolle 1930, Joukokylään 1930, Auholle 1938, Kurttoon 1948, Leppälään 1946, Leipivaaralle 1951, Naulaperälle 1947 ja Puolangalle 1968.
Puolangan postilta samoin kuin muilta kunnan alueella olevista postitoimipaikoista lähti yksi tai useampia maalaiskirjeenkantolinjoja jo paljon ennen sotavuosia. Maalaiskirjeenkantajat olivat tärkeitä kylien yhdyssiteitä, sillä he toimittivat postin lisäksi kaikenlaisia muitakin syrjäkyläläisten asioita liike- tai kaupunkipaikoissa toimitettaviksi. He olivat hyviä kansan palvelijoita, joihin pitäjäläiset olivat tyytyväisiä.
Nopeasti kasvavan kirkonkylän taajaman ensimmäinen postinkantolinja avattiin 1. 1. 1944. Ensimmäisenä postinjakajana toimi Fanni Huusko vuoden 1948 tammikuun loppuun. Hänen jälkeensä postia ovat jakaneet useat henkilöt, joista pitkäaikaisimpana jakajana voisi mainita kaikkien tunteman Posti-Erkin.
Vuonna 1980 saatiin Puolangan postikonttorin käyttöön ensimmäinen postinjakeluauto. Lehtien varhaisjakelu aloitettiin 12. 6. 1980, josta lähtien kirkonkyläläiset ovat saaneet päivälehtensä kello 7 mennessä.
Haja-asutusalueelle saatiin täydet postipalvelut, kun heinäkuun alussa 1980 aloitti toiminnan ensimmäinen kolmesta postipalveluautosta, joita otettiin käyttöön vuosina 1981 ja 1985. Autojen palvelun piiriin kuului yli 500 taloutta eri puolilla pitäjää.

Lähde: Eeva Lehtosen kokoama Puolangan postin 100-vuotishistoriikki.