Mikä makasiini?
-6.4.2005 15:58:03-

Ennen vanhaan hyvinkin tavallisiin katovuosiin pyrittiin varautumaan perustamalla kuntiin pitäjänmakasiineja eli lainajyvästöjä. Niistä oli mahdollisuus saada lainaksi siemenviljaa ja köyhimpien kuntalaisten myös syömäviljaa. Vuonna 1857 annettiin asetus, jolla makasiinien perustaminen kuntiin tehtiin pakolliseksi.
Makasiinien merkitys katovuonna riippui siitä, kuinka hyvin makasiinin taloutta oli hoidettu. Monesti kävi niinkin, ettei makasiinissa ollut sen enmpää viljaa kuin maanviljelijöilläkään.
Puolangan kunnan makasiinin perustamisesta ei ole tarkkaa tietoa. Todennäköisesti se aloitti toimintansa 1850- ja 1860-lukujen vaihteessa. 1900-luvun alussa Puolangalla toimi kaksi lainajyvästöä, toinen kirkonkylässä ja toinen Joukokylässä. 1908 annettiin makasiinille uudistetut säännöt, jotka vahvisti Oulun läänin kuvernööri. Niissä määrättiin lainajyvästölle johtokunta, johon kuului esimies ja neljä jäsentä. Makasiinille valittiin hoitaja kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Jos katovuosi kohtasi, kuntalaisten oli mahdollisuus saada jyviä lainaksi takuita vastaan. Köyhäinapuna jaettiin syönti- eli apujyviä. Makasiinin ohjesääntöä jaettiin kuntalaisille, jotta sen toimintaperiaatteet tulisivat kaikille tutuiksi.
Sotien jälkeen makasiinien toiminta jäi niin vähäiseksi, että niiden toiminta lakkautettiin. Joukokylän lainamakasiini lakkautettiin vuonna 1956 ja lainajyvästön varat luovutettiin paikallisille maamiesseuroille. Kirkonkylässä oleva makasiini päätettiin säilyttää suojeltuna rakennuksena, ja siihen on kerätty puolankalaista esineistöä entisiltä ajoilta.
Lähteenä Puolangan kirja

Sari Keskimaa