Huovilan Mansard-katto on harvinaisuus Puolangalla
-15.6.2005 12:23:00-

Ilmestynyt Puolanka-lehdessä 8.10.1997.

Väyrylänkylän Huovilasta on seminaarioppilas V. R. Tolonen laatinut vuonna 1933 asemapiirroksen, jonka mukaan talon pihapiiriin on tuolloin kuulunut 10 eri rakennusta. Piirustus on Museoviraston hallussa, Antellien kokoelmissa, jonne se on päässyt osittain harvinaisen Mansard-kattonsa ansiosta. Puolangalla ei ole muita vastaavia rakennuksia ollenkaan. Mansardkattoisia rakennuksia rakennettiin kaupunkeihin ja lähinnä pohjanmaalaisiin kartanoihin.

Korjaus- ja miljöösuunnittelua opiskelevan Marko Karvosen mukaan Museovirasto on kiinnostunut rakennushistoriallisesti edustavista rakennuksista, jotka edustavat joko paikallista rakennustapaa tai ovat rakennustyyliltään harvinaisia. Kokoelmiin pääsevät myös jonkin merkkihenkilön henkilöhistoriaan liittyvät rakennukset tai maisemallisesti merkittävät asuinpaikat.
Huovila edustaa Karvosen mukaan harvinaista talomallia, jossa on Mansard-mallinen katto. Se on ainoa laatuaan Puolangalla. Lisäksi talo on aikoinaan ollut merkkitalo, jossa on ollut monenlaista toimintaa, muun muassa Väyrylän posti. Talo sijaitsee merkittävällä paikalla, jonka perusteella on paikalle syntynyt asutusta jo 1700-luvulla.

Erikoisia nimityksiä
Huovilan pihapiiristä laaditussa asemapiirustuksessa kiinnittää huomiota rakennusten sijoittelu, joka edustaa niin sanottua suljettua pihapiirimallia, joita ei ole valitettavasti säilynyt jäljellä montakaan kappaletta.
Kartanon länsireunalla olleessa asuinrakennuksessa ovat olleet pirtti, porstu, piekkö eli pieni pirtti ja maitokamari sekä kööki ja ukon kamari, jotka ovat omassa ulokkeessaan. Nykyinen Huovilan asuinrakennus on rakennettu 30-luvun lopulla ja se on kooltaan hieman pienempi ja sijainniltaan hieman pohjoisempana.
Pihapiirin itäreunalla on sijainnut navetta-latorakennus saman katon alla. Niiden välissä on ollut kuja, josta pääsi molempiin. Pihapiiristä hieman kauempana navetan takana on ollut kivinen lammasnavetta sekä savusauna, joka on sijainnut Paltamoon menevän maantien toisella puolella. Molemmat on ajan saatossa purettu pois.
Pihapiirin pohjoisreunalla ovat olleet köksä eli renkien ja pökinä eli piikojen kesäiset makuuhuoneet saman katon alle rakennettuina.
Huovilan pihapiiriin kuljettiin kartanon eteläreunalla olleiden tallin ja luhdin välisestä kongista.
Pihapiirin kauimmaiset rakennukset ovat olleet vaate- ja eloaitat, joita on ollut kaksi kappaletta.

Talon vaiheista
Huovilan talon nimi on alkuaan ollut Kemppaala aina 1800-luvun puoliväliin saakka, jolloin talosta alettiin käyttää rippikirjoissa nimeä Huovila. Nimi luultavasti tulee sukunimestä Huovinen, joita paikalla on asunut viime vuosisadan alkupuolelle. Talossa on asustellut Hyttisiä, Kyllösiä, Heikkisiä ja Kilposia. Latolasta kotoisin ollut Mikko Tolonen tuli Huovilaan isännäksi 1890-luvulla. Häneltä isännyys siirtyi poika Severille (1903-87), joka oli perustanut perheen Ylivieskasta kotoisin olleen Rauha Lassurin (1922) kanssa. Talo on edelleen Tolossen suvun hallinnassa.

Huovilan postissa oli vilkasta
Vuonna 1958 posti siirtyi Huovilaan, jossa postinhoitajana toimi emäntä Rauha Tolonen. 1.4. 1960 alkaen postiasema muuttui 1:seksi, jolloin postin kautta alkoi rahaliikenne.
Huovilan talon yhteyteen oli rakennettu postikonttori, johon sisäänkäynti oli talon päädyssä. Konttorin kalustuksena oli asiakastiski, postihyllyt ja penkki, jolla asiakkaat istuskelivat, polttelivat tupakkia ja odottelivat postiauton saapumista. Postiautoja liikkui päivittäin useita Puolangan ja Kajaanin välillä.
Postikonttorin kautta kulki huomattava rahaliikenne, sillä talojen maitotilit ja metsureiden palkat hoidettiin postikonttorin kautta. Etenkin silloin oli vilkasta, kun kylällä oli meneillään suurempi savottatyömaa tai tietyö, joiden rahaliikenne hoidettiin Huovilan postikonttorin kautta. Myös Geologinen tutkimuslaitos teki kenttätöitä kyläkulmalla vuosien ajan, mikä näkyi postin vilkkaudessa.
Väyrylän postikonttori toimi kirkonkylän postin alaisena, joten postin toimintaa kävivät pari kertaa vuodessa tarkastamassa johtajat Katri Keränen, Juha Tanskanen ja Eeva Lehtonen. Myös piirikonttorilta käytiin tekemässä tarkastuksia säännöllisin välein.

Rauni Räisänen