Linnunpöntöistä saa sekä ilon että hyödyn
-26.4.2014 07:00:00-

Kevät on linnunlaulun aikaa. Erilaisista visertäjistä on omassa pihapiirissä paljon iloa, etenkin jos niiden asuinolot ovat kohdallaan. Ihmisen tekemä pönttö on linnulle pesimäaikaan oiva koti, eikä sen nikkaroiminen lainkaan niin vaikeaa kuin saattaisi luulla. Tämän tietää myös Ilmari Aho, joka on rakentanut linnunpönttöjä jo vuosien ajan. Eläkkeelle jäämisen myötä on tahti vain kiihtynyt, ja tänä keväänä Aho onkin nikkaroinut jo toistakymmentä pönttöä eri lintulajeille.
- Tämä on näin keväällä todella kiva juttu: tehdä linnunpönttöjä, putsata niitä ja seurata lintuja. Siinä yhdistyy monta asiaa, myös lintujen valokuvausta aktiivisesti harrastava Aho kertoo.
Hyvin tehty linnunpönttö kestää vuosikymmeniä, kunhan siitä vain huolehtii. Pönttöjen putsaamisen tulisi tapahtua keväällä pakkasten aikaan, helmi-maaliskuussa. Rakentamiseen tarvitaan käytännössä vain muutama työkalu: jiirisaha, pora, akkuporakone, tai vaihtoehtoisesti vasara, saha, pora, suorakulma ja puukko. Ilmari Aho suosittelee rakennusaineeksi etenkin kuuden tuuman lautaa.
- Ontostakin puusta voi tehdä: siihen vain vanerista pohja ja katto, niin se kestää.
Alumiinipellin käyttö varmistaa, etteivät kutsumattomat vieraat, kuten tikka tai orava, pääse häiriköimään pesän pikkulintuasukkia.
Linnunpönttöä tehdessä tulee huomioida etenkin lentoaukon koko: pedot saattavat päästä sisään liian isosta aukosta, ja linnut myös kilpailevat pöntöistä keskenään. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjosieppo ja sinitiainen. Ilmari Aho onkin tehnyt sinitiaisille erikseen pönttöjä, johon kirjosiepot eivät mahdu lentämään.
Aiheesta enemmän 24.4. Puolanka-lehdessä.

Laura Heikkinen