Maanviljelijä otti tilalleen yli 150 pakolaista
-31.12.2015 07:00:00-

Pakolaisvirrat ja maahanmuutto ovat ajankohtaisia keskustelunaiheita myös Etelä-Afrikassa - maassa, jossa apartheidin ajan haavatkin ovat vielä auki. Viime keväänä muukalaisviha yltyi väkivaltaisiksi iskuiksi siirtolaisia vastaan. On myös niitä, jotka haluavat auttaa. Andrew Wartnaby otti maatilalleen yli 150 pakolaista.
- Ajattelin lapsia. Lasten paras oli motiivini, Wartnaby selittää tekonsa syitä.
Andrew ja hänen vaimonsa Rae toivottivat tervetulleiksi 158 Burundin ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaista, joilla ei ollut paikkaa mihin mennä. Oman maansa väkivaltaa paenneet ihmiset päätyivät Etelä-Afrikkaan hallituksen pystyttämälle väliaikaiselle pakolaisleirille. Kun leiri suljettiin, kaupungin sosiaalitoimi otti huostaan pakolaisten 64 lasta. Lapset palautettiin perheilleen, kun uusi asuinpaikka löytyi.
Tällä hetkellä tilalla asuu vielä 70 aikuista lapsineen. Heille maanviljelijän kädenojennus oli elämän ja kuoleman kysymys. Wartnabyt eivät aio hylätä yhtään ihmistä - he jatkavat näin, kunnes ratkaisut kullekin perheelle löytyvät. Moni pakolainen haluaa lähteä Etelä-Afrikasta; väkivalta pelottaa. Paluu omaan kotimaahan on kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta.
Toistaiseksi lapset käyvät koulua tilalla ja perheet elävät pääosin omavaraisviljelystä. Pakolaisilla on asuttavanaan pieni maapala, jonka läpi virtaa puro. On hankittu telttoja, järjestetty vesi- ja jätehuolto, laitettu keittiöpuutarhat. Apua on tullut aina jostain.
- Kun usko on ollut kova, ihmeitä tapahtuu, Andrew Wartnaby sanoo vakavana.
Wartnabyiden maatilan nimi on osuvasti Hope farm, Toivon tila.
Lue loputkin jutusta 30.12. ilmestyneestä Puolanka-lehdestä.

Saara Kalaluka